Opiskelijaelämää

 

Mitä on opiskelijaelämä? Opiskelijaelämästä tyypilliset stereotypiat voisivat olla esimerkiksi itsenäistyminen, biletys, niukkuus sekä oman itsensä löytäminen. Voisimme lähteä tarkastelemaan aihetta näistä neljästä näkökulmasta.

Varsinainen opiskelijaelämä alkaa usein uudelle paikkakunnalle/omaan asuntoon muuttamisella, kun opiskelija tulee valituksi korkeakouluun. Toki opiskelijaelämää voi olla lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevallakin, mutta kun ei ole 18 vuotta täyttänyt ja useimmiten asuu kotona, se on tietenkin hieman erillaista siinä vaiheessa.

Oman elämän alku

Nuori joutuu usein ensimäisen kerran tuolloin tekemään oman vuokrasopimuksen, ottamaan mahdolliset sähkö/vesi/nettisopimukset, tekemään kauppaostokset alusta loppuun, pesemään pyykkinsä ja siivoamaan oman asuntonsa ilman äidin apua. Nämä toimenpiteet kuullostavat yksinkertaisilta, mutta mikäli ne on koko siihenastisen elämän ajan sinulle tehnyt joku muu, ne ovat yllättävän vaikeita. Itsenäistyminen on tärkeä virstanpylväs nuoren elämässä. Itsenäistyminen opiskelijalle tarkoittaa pitkälti vastuunottoa omasta elämästä.Biletys ja juhliminen tulevat kuvioihin itsenäistymisen myötä kun vanhemmat eivät ole enää katsomassa kotiintuloaikojen perään, akateeminen vapaus mahdollistaa myöhemmät aamuherätykset ja uusiin opiskelukavereihin halutaan tutustua. Suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin kuuluvat olennaisena osana juomalaulut, sitsit, etkot ja afterit, kastajaiset ja monet muut koulukohtaiset juhlat, joiden osa opiskelijaelämässä on melkoinen. Monet tapaavat tulevan kumppaninsa sekä elämänmittaisia ystäviä näissä juhlissa. Juhliminen tekee myös hyvää maan elinkeinoelämälle eli baareille ja kebabpaikoille: opiskelijat juhlivat myös viikolla, jota muu kansanosa harvoin tekee. Opiskelijat ovat siis etu kaikille. Opiskelijaelämän taloudellinen niukkuus on myös hyvin tuttua opiskelijoille. Perinteisesti opiskeljat ovat tinkineet ruoasta. KELA maksaa opiskelijoille opintotukea sekä tukee opiskelijaruokailua, mutta monet opiskelijat elävät perinteisesti kouluajan ulkopuolella makaronilla ja tonnikalalla. Nykyisin tosin monilla opiskelijoilla on sivutöitä opintojen ohelle, joten heillä on varaa laittaa voita leivän päälle. Opiskelijat silti tinkivät esimerkiksi vaatteista tai vapaa-ajan vietossa. Yritykset ja kunnat ovat tosin ottaneet tämän huomioon esimeriksi tarjoamalla opiskelijoille esimerkiksi matkalippuja ja kuntosalikortteja alennettuun hintaan. Oman itsensä löytäminen on jokaisella nuorella käynnissä oleva prosessi. Sillä voidaan tarkoittaa niin poliittisen kannan muodostumista, jumalakäsitystä, kavereiden saamista, omien mielihalujen tai seksuaalisuuden toteuttamista ja niin edelleen. 60-luvun lopulla, niin sanotun opiskelijaradikalismin alkuaikoina, politiikka ja ihmisten erillaiset maailmankatsomukset tulivat rinnastetuiksi opiskelijaelämään. Opiskeluaikoina monet piirtävät niin sanotut suuntaviivat elämälleen, joiden mukaan heidän tulevaisuuden elämänsä muodostuu. Tämä on erityisen tärkeää aikaa ihmisen kehitykselle länsimaisessa yhteiskunnassa. Nykypäivänä opiskelijaelämään kuuluu olennaisena osana Internet, tietokone ja matkapuhelin. Opiskelijat kirjoittavat muistiinpanonsa sekä jopa tenttejä tietokoneella. Kurssimateriaalit saadaan Moodlen kautta, opettajien kanssa keskustelu hoidetaan sähköpostitse sekä jopa luentoja saattaa voida seurata videolinkin kautta kotona. Älypuhelimella tapahtuva sosiaalisen median käyttö helpottaa yhteydenpitoa kavereihin sekä ryhmätöiden tekoa. Älypuhelin on erittäin oleellinen osa opiskelijaelämää. Kaikkea hauskaa sekä yhteiskunnallisia aiheita kommentoidaan Jodelissa, Snapchattiin laitetaan kuvia kavereiden kanssa sitseillä, Facebookissa pidetään yhteyttä kotiväkeen ja kaukaisiin sukulaisiin.

Merkitys

Opiskelijaelämä on siis merkityksellinen ja rankka vaihe ihmisen elämässä, jossa koetaan ja nähdään paljon. Nykypäivänä pohditaan, että onko opiskelu jopa liian pitkä vaihe elämässä yhteiskunnan kehityksen kannalta, koska nuoret tekevät lapsia ja tulevat mukaan suhteellisen myöhään verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen. Suurinosa suomalaisista tytöistä tulee äideiksi vasta lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta. Mutta koulutettu väestö on yhteiskunnallemme erittäin tärkeä asia, ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä lähteä tinkimään.Opiskelijat myös tukevat yhteiskuntaa olemassaolollaan monella tapaa. Monet suomalaiset kaupungit, kuten esimerkiksi Turku tai Joensuu, omaavat suuret opiskelijapopulaatiot. He käyttävät kaupunkejen palveluita, sekä myös paikkaavat kesätyöläisinä vakinaisten työntekijöiden kesälomia. Jopa rakennusala hyötyy opiskelijoista, kun uusia asuntoja täytyy saada opiskelijoille. Opiskelijat hyödyttävät yhteiskuntaa monin tavoin.

Merkitys

Comments are closed.