Opiskeleminen Lontoossa – Osa 1

 

Moni harkitsee opiskelua ulkomailla jossain vaiheessa elämäänsä ja se voikin olla mahtava kokemus. Ulkomailla opiskelu kehittää kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja mutta se voi myös mahdollistaa uramahdollisuuksia kotimaan ulkopuolella ja avartaa huomattavasti markkinoita. Olen itse opiskellut Lontoossa nyt kahden vuoden ajan ja jaan tässä artikkelissa omia kokemuksiani ja vinkkejä muille Lontoossa opiskelemisesta haaveileville.

Opiskelu

Yhä useampi päättää lähteä ulkomaille opiskelemaan ja se onkin monin tavoin hyödyllinen valinta mutta ulkomaanopiskelulla on myös haittapuolensa. Ensinnäkin Lontoossa kaikissa kouluissa on suuret lukuvuosimaksut, jotka nousivat hinnassa vuonna 2012. Koulusta ja osittain linjasta riippuen lukukausimaksut voivat olla 7000 – 20 000 puntaa vuodessa. Suomalaiset tuttavani ovat moneen kertaan kysyneet, miksi haluan maksaa opinnoista 10 000 puntaa vuodessa, kun Suomessa koulutus on ilmaista. Minulle henkilökohtaisesti tähän on useampi syy. Opiskelen käsikirjoittamista, jota Suomessa ei opeteta kuin muutamassa oppilaitoksessa ja vain osana medianomiopintoja, joka tarkoittaa että 4 vuoden koulutuksen aikana vain osa ajasta opiskellaan käsikirjoitusta ja muu aika menee elokuvatuotannon ja muiden medioiden opiskelemiseen. Pahimmassa tapauksessa omaan alaan pääsee suuntautumaan vasta viimeisenä vuonna, sillä oppilaitokset haluavat opettaa oppilaita mahdollisimman laajasti. Opiskelin vuoden suomalaisessa ammattikorkeakoulussa medianomilinjalla ja opinnot kyseisessä koulussa tuntuivat täysin turhilta, sillä olin juuri suorittanut audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, jossa myös tutustutaan median eri aloihin. En halunnut oppia lisää journalismista tai radiotuotannosta vaan halusin keskittyä täyspäiväisesti elokuva-alaan, erityisesti käsikirjoittamiseen.

Lontoossa muutama koulu tarjoaa käsikirjoituksen kanditutkintoa ja koska täällä tutkinnon saa normaalisti kolmessa vuodessa, tai jopa kahdessa vuodessa niin kuin minun koulussani, 28 -vuotiaana tämä tuntui parhaalta vaihtoehdolta itselleni. Lontoosta löytyy siis joitakin oppilaitoksia, jotka tarjoavat kahden vuoden intensiivisiä opintoja, joka tarkoittaa, että pitkiä kesälomia ei ole, vaan koko kaksi vuotta opiskellaan lähestulkoon taukoamatta. Lomia on toki jokin verran, noin 6 viikkoa vuodessa, mutta usein loman ajalle on asetettu tehtävien palautuspäiviä, joka tarkoittaa, että noin puolet lomastakin on työntäytteistä. Kontaktitunteja on alussa yleensä enemmän ja loppua kohden vähemmän. Itsenäistä opiskelua on paljon vaikka kontaktitunteja olisikin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna enemmän. Varsinkin jos osallistut intensiiviseen tiivistettyyn koulutukseen ei aikaa jää paljon työntekoon tai juhlimiseen ja kotiin matkustaminen voi olla vaikeaa. Tämä kannattaa huomioida myös budjetissa. Jos opintojen ohella ei ehdi työskennellä, on rahaa otettava paljon enemmän mukaan. Mutta lisää taloudellisista seikoista myöhemmin.Ensimmäinen neuvo ulkomaille opiskelemaan haaveilevalle on tehdä kattava taustatyö. Etsi oppilaitoksia netistä ja tarkastele eri koulujen tarjoamia linjoja, niiden pituutta ja hintaa. Korkeaa hintaa ei kannata säikähtää, ne ovat täällä arkipäivää ja usein huippukoulut maksavat enemmän kuin vähemmän vakiintuneet koulut. Poikkeuksia kuitenkin on ja jos löydät arvosteluita tai entisten opiskelijoiden kommentteja koulusta, voit saada hyvän kuvan siitä, onko kyseisen koulu sinulle. Mikäli lukukausimaksut ovat sinulle liian korkeita, tarkista, onko Skotlannissa vastaavaa koulutusta, sillä Skotlannissa EU-kansalaisilta ei peritä lukukausimaksuja. Brittiyliopistoihin haetaan pääsääntöisesti UCAS:in kautta, mutta tässäkin tapauksessa poikkeuksia löytyy. Koulujen nettisivuilta löytyy tiedot kuinka kouluun haetaan ja milloin haku on käynnissä. Jos mikä tahansa asia askarruttaa, ota kouluun yhteys ja kysy heiltä lisää. Huijarit eivät ole yleisiä, mutta koskaan ei voi olla liian varovainen. Sitä paitsi, hyvä yhteys kouluun voi lisätä mahdollisuuksiasi tulla valituksi.

Opiskelu

Brittikouluissa hakumenetelmä on usein suomea yksinkertaisempi, joka usein tarkoittaa että sisään
pääsee helpommin. Se on hyvä siinä mielessä, ettei vuosia mene hukkaan yrittäen joka vuosi päästä haluamaansa suomalaiseen yliopistoon mutta se tarkoittaa myös, että ainakin muutama luokkalaisesi on vähemmän motivoitunut ja piipahtaa koulussa ehkä kerran kuukaudessa, joka hankaloittaa esimerkiksi ryhmätöiden tekemistä. Näissä tapauksissa jotkut koulut ja opettajat ovat ymmärtäväisempiä ja arvioivat oppilaat henkilökohtaisesti, kun taas toisinaan koko ryhmä kärsii yhden ihmisen laiskuudesta. Luokat Lontoossa ovat yleensä myös sekalaisempia kuin Suomessa. Kansainvälisiä opiskelijoita on paljon. Tämän lisäksi Englannissa yliopistoon mennään usein jo 18 -vuotiaana, mutta mukaan mahtuu myös iäkkäämpää porukkaa. Ikähaitari voi siis olla suuri.

Comments are closed.